Sivistysremontti-podcast

Keskustelu sivistyksestä pulpahtelee esille poliitikkojen puheissa, kansalaisjärjestöjen seminaareissa ja Sitran hankkeissa. Perinteitä kunnioitetaan ja päivitystä kaivataan. Miksi puhe sivistyksestä on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi, siitä keskustelemme eri teemojen kautta Sivistysremontti-podcastissa. Mitä pitäisi rakentaa ja mitä purkaa, sitä pohtimassa vieraiden kanssa Annamari Huovinen ja Maija Töyry.

Sarjan on tuottanut Mediakollektiivi yhteistyössä Kriittisen korkeakoulun ja Keskustakirjasto Oodin kanssa. Sarjan julkaisevat yhteistyössä Kansanvalistusseuran Ainamedia ja Katsaus-verkkojulkaisu.

Sivistysremontti Spotifyssä

iTunesissa,  

SoundCloudissa,

TuneInissä,

Castboxissa ja

Stitcherissä.

Tulossa myös TuneIniin.

Seuraa Podcastia tästä (RSS-syöte).

Jakso 1 Mitä sivistys on?

Mistä puhutaan, kun puhutaan sivistyksestä? Ainakin tavoitteista, keinoista ja toimijoista. Onko niin, että koulutusputki sivistää kansalaiset viran puolesta ja vapaa sivistystyö tukee sivusta? Kansallisen sivistysprojektin rinnalle on noussut vaatimus ekososiaalisesta sivistyksestä, kun sivistyksestä toivotaan apua ilmastokriisin ja demokratian ongelmien kaltaisten visaisten kysymysten ratkaisuun.

Studiovieraina Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe ja ilmastoaktivisti, kaupunginvaltuutettu Leo Stranius.

Jakso 2 Koulutus kansakunnan sivistäjänä?

Missä sivistystä tuotetaan ja miksi sen remonttiin on tarvetta? Ovatko yliopistojen pääsykoeuudistukset uhka lukioille ja mahdollisuus yliopistoille? Mikä on vapaan sivistysyön ja lakisääteisen koulutusputken työnjako kansakunnan sivistäjinä? Voiko kirjasto olla radikaali sivistystoimija?

Studiovieraina Timo Miettinen, tutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostossa, sekä Oodi-kirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara.

Jakso 3 Taide muutosvoimana

Kun puhutaan sivistyksestä, rajataanko samalla, vahingossa tai tahallaan, sivistyksen ja kulttuurin piiristä pois ei-sivistyneet ilmiöt, asiat ja ihmiset? Mitä on sallittu, tavoiteltu tai arvokas kulttuurinen sivistys tänään? Kenen kulttuuri on sivistynyttä? Onko kansankulttuuri – eliitin kulttuuri -jakolinja hävinnyt, ja jos ei, missä se nykyään sijaitsee? Millaiset ilmiöt ja käytännöt kulttuurin kentällä kaipaavat remonttia?

Studiovieraina Paleface eli rap-muusikko Karri Miettinen sekä Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari.

Jakso 4: Sivistynyttä talouspolitiikkaa

Mikä on talouden ja politiikan rooli sivistyksen kentällä: Ovatko talous ja politiikka sivistyksen tukirakenteita? Ruukinpatruunat loivat aikoinaan sivistyksen pohjaa Suomeen sivistämällä ja vaurastamalla kansaa. Ilman taloutta meillä ei olisi sivistystä. Rakentaako nykyinen kapitalistinen talousjärjestelmä yhteiskuntaa tavalla, joka on hyväksi ihmisille ja maapallollemme? Mikä on talouden moraali ja mikä poliitikkojen vastuu? 

Keskustelijat: Anders Adlercreutz, arkkitehti, kansanedustaja ja Julia Thurén, yrittäjä, toimittaja-bloggaaja ja vuoden sijoittaja.

Jakso 5: Monikulttuurinen ja moniääninen sivistys

Ketkä saavat tilaa ja äänensä Suomessa kuuluville ja millä foorumeilla? Millaista remonttia tarvitaan, jotta asiat olisivat nykyistä paremmin? Suomalaisen sivistyksen kertomukseen ei ole kuulunut idea kulttuurien sulatusuunista. Rikkaaseen kulttuuriperintöömme kuuluvat kuitenkin mm. romanien, suomenruotsalaisten, suomenvenäläisten ja saamelaisten kulttuurit. Uusia vaikutteita saamme mm. Lähi-idän ja Afrikan kulttuureista.

Keskustelijat: Tutkijat Saara Särmä ja Mohamed Ali Jama

Jakso 6: Kohti ekosivistystä

Sivistyskeskustelussa on tarpeen käsitellä ympäristökysymyksiä ja ilmasto-ongelmia mutta pitää yllä myös toivoa. Pohdimme Sivistysremontti-podcast-sarjan viimeisessä jaksossa, mitä tarkoitetaan ekosivistyksellä tai ekososiaalisella sivistyksellä. Kaipaako perinteinen, yksilökeskeinen sivistysajattelu rinnalleen yhteisöllisyyttä? Olemmeko valmiit luopumaan tieteen ja kehitysajattelun ihmiskeskeisyydestä, kuten posthumanistit ehdottavat?

Keskustelijat: Maj ja Tor Nesslingin säätiön tutkimusjohtaja Minttu Jaakkola ja Suomen ympäristökeskuksen professori Mikael Hildén.